









Lucian päivä, 13. joulukuuta, tuo valon ja toivon keskelle pimeintä vuodenaikaa. Pohjois-Pohjanmaalla perinne on elänyt vahvana erityisesti kouluissa Limingassa ja Oulussa. Opettaja Ritva Rundgren on koonnut vuosien varrelta muistoja, kuvia ja tarinoita, jotka kertovat, miten Lucia-kulkueet ovat ilahduttaneet lapsia ja aikuisia jo yli kahden vuosikymmenen ajan.
Kuvat ja videot ovat Ritva Rundgrenin hallussa, joten niitä voi tiedustella käyttöönsä. Vastikään eräs entinen Lucia halusi viedä perinteen omalle työpaikalleen.
Lucia-perinne vahvistuu Limingassa
Vaikka Lucia-juhla ei saanut alkuaan Limingasta, siellä perinnettä vaalittiin ja kehitettiin 1990-luvulta alkaen tai vielä paljon aikaisemmin Limingan taidekoulun rehtorin, Viesti Siilasvuon, aloitteesta. Silloin Limingan kirkonkylän halki kulki Lucia neitoineen ratsastuskulkueessa tiettävästi ainakin yhtenä vuonna.
Silloisessa Limingan Kirkonkylän koulussa Lucianpäivän vietto alkoi 1990-luvun alussa, ja pian mukaan tulivat partiolaisten hevoskulkue kirkkoon sekä kansanopiston Lucia-esitykset. Leena Hekkanen työskenteli vuoden Kirkonkylän koulussa ja kertoi Lucia-perinteestä Ritva Rundgrenille niin valloittavasti, että perinne aloitettiin samassa koulussa koulukuoron toimesta.
Limingan kirkonkylän koulusta on ehtinyt tulla Linnukan koulu ja nykyisen koulun nimi on Liminganlahden yhtenäiskoulu. Vaikka nimi on vaihtunut, Lucia-esitysten lumo ei ole sammunut.
Kun Liminkaan tuli pakolaisia, saatiin tummahiuksinen Lucia-neito mukaan esitykseen. Helena Tornberg teki käsikirjoituksen Limingan kirkossa esitettyyn ohjelmaan valon tuojasta. joka toi juhlaan arvokkuutta ja tunnelmaa.
Koulukuorot ja Lucia
Liminganlahden yhtenäiskoulun kuoro esiintyi Lucianpäivänä jopa parikymmentä vuotta. Kuorot ovat tuoneet iloa vanhuksille terveyskeskuksessa ja seurakuntatalolla. Alkuvuosina Lucia-neito kulki pimeillä käytävillä elävät kynttilät kädessään – Jännitystä riitti, ja opettajalla oli kassissa märkä pyyheliina palovammojen varalta. Nykyään kynttilät ovat turvallisia, paristokäyttöisiä.
Lucian asu on perinteinen: valkoinen pitkä puku, punainen silkkivyö ja puolukkaseppele kynttiläkruunun ympärillä. Lucia kantaa kainalossaan kauralyhdettä linnuille. Neidoksi valitaan koululainen, joka on esimerkillinen ja halukas esiintymään – joskus jopa kaksi Luciaa on valittu. Kaikki oppilaat kyllä sopivat yhtälailla Lucia-neidoksi!
Oppilaita oli enimmillään 70 Luciakuorossa, kaikilla samanlainen valkoinen puku, punainen vyö, hiuksilla hopeanauhaa, kädessä punainen batterilla toimiva kynttilä, jalassa tukevat talvikengät. Varsinaisella Lucia-neidon vierellä kulkivat ne oppilaat, jotka kertoivat vuorollaan Lucia-neidon tarinan. Harjoituksissa kävi kova kuhina, kun pienet ja isot esiintyjät valmistautuivat kulkueeseen. Esityksen loputtua kulkue oli todella pitkä, kun lapset kiiruhtivat ulos kirkosta tapaamaan kotiväkeään.
Laulut, runot ja koreografia
Ohjelmaan on kuulunut Santa Lucia -laulu suomeksi, ruotsiksi ja italiaksi, joululauluja, runoja ja kertomuksia Lucian kohtalosta. Koreografia on vaihdellut esiintymispaikan mukaan: kirkossa, koulun juhlasalissa, vanhainkodissa tai kauppakeskuksessa. Opettajat ovat olleet kekseliäitä luomaan tunnelmallisia esityksiä. Italiankielisen laulun sanat antoi kuorolle unkarilaissyntyinen musiikinopettaja Limingan musiikkiopistosta ja laulunsanoja on laulettu vaihtelevalla korostuksella. Myöskin ruotsinkielinen laulu kuulosti hauskalta.
Limingan Lucia-esitykseen antoi korvaamatonta apua Oulun ruotsalaisen koulun entinen opettaja Airi Aalto. Hän luovutti arkistoistaan lauluja ja runoja ja opasti esityksen koreografiassa. Kaikki kuorojen laulajat oppivat näin ainakin yhden laulun sanat ruotsiksi.
Perinne laajenee Oulunseudulla
Lucia-perinne ei jäänyt Liminkaan. Oulunsalon yläasteella ja Kempeleen kouluissa on laulettu Lucia-lauluja, ja Oulun Ruotsalainen koulu on vaalinut suomenruotsalaista perinnettä katkeamatta ja valinnut vuoden Lucian äänestyksen tuloksena. Oulun yliopiston ruotsinopiskelijat esiintyivät Lucianpäivänä 2013, ja paikalliset lehdet kuten Rantalakeus ja Kaleva ovat kirjoittaneet Lucia-tytöistä.
Valon sanoma jatkuu
Lucia-perinne tuo edelleen valoa ja yhteisöllisyyttä kaamoksen keskelle. Ritva Rundgrenin arkistot sisältävät valokuvia, lehtileikkeitä ja videoita, jotka kertovat tarinaa valon juhlasta Pohjois-Pohjanmaalla.